Saarenkylä ja tulvavaara

Olli-Pekka Salminen, kuten moni muukin, kuten Lapin Kansa pääkirjoituksessaan otsikolla ”Turha itkeä altaan perään” syyllistää rovaniemeläisiä maanomistajia, kaupunkia, kaupunkilaisia ja kaupunginjohtajaa tulvasuojeluasiassa. Samalla Salminen loukkaa syvästi Vartioniemen maanomistajia, kun hän käsittämättömästi väittää maaomistajien maaomaisuutta ”vesijättöalueeksi”. Salminen ei selvästikään ole lukenut kaavaselostusta.

Kun puhutaan Kemihaaran altaista, kyse ei ole suinkaan Vuotoksesta, ne ovat kaksi eri asiaa. Tietääkseni mikään oikeusaste ei ole käsitellyt Kemihaaran altaita. Valtioneuvosto ei myöskään selkeästi määritellyt, mikä on vaihtoehto tulvansuojelulle. Valtioneuvoston ja varsinkin ministeri Tiilikaisen (kesk.) päätös oli siis täysin vastuuton. Kansanedustaja Markus Lohen (kesk.) suunnittelema Lex-Kemijoesta on jo esityksenäkin täysin absurdi. Kuka luottaa valtioneuvoston kykyyn huolehtia Lapin maakunnasta, saati Saarenkylän asukkaiden omaisuudesta, turvallisuudesta. Vaihtoehtoinahan on esitetty Kemijärven pinnan korottamista, pengerrystä sekä ruoppaamista. Kemijärvi lausunnossaan ei hyväksy tulvarajan nostamista nykyisestä. Kuka maksaa muut vaihtoehdot, kuin tulvansuojelualtaat, kaupungin veromaksajat. Onpa jopa heitetty hintakin pengerrykseen, 3 miljoonaa euroa, eihän tuolla summalla saa edes maita siirrettyä pengerrykseen, saati kuorma-autoa käyntiin. Tulva-allas on erittäin tärkeä yleisen edun, Rovaniemen ja Kemijärven kaupunkien tulvariskien hallinnan kannalta. Toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoisia ratkaisuja ei ole osoitettu.

Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen tekee vastuullista työtä kaupunkilaisten hyväksi, niin myös Saarenkylän. Kaupunginjohtajaa sitoo virkavastuu ja varsinkin valtuuston hyväksymä kaupunkistrategia, jonka olettaisi entisen kaupunginjohtajan Salmisenkin tietävän, kuntalaki. Kaupunkistrategiamme painottuu turvallisuuteen, inhimillisyyteen, luovuuteen ja luotettavuuteen. Samalla kaupunkistrategiassamme on tärkeä lause, ”Huolehdimme ympäristömme turvallisuudesta, toimivuudesta ja varmuudesta”. Tämä lause siis velvoittaa niin virkamiehiä, kuin myös meitä päättäjiä. Kaupunki tulee tekemään valituksen valtioneuvoston päätöksestä, joka oli aivan käsittämätön, suorastaan vastuuton. Maakuntakaavahan pölyttyi ministeriön pöydällä kaksi vuotta, mikä osoittaa vastuuttomuutta maakuntaa koskevassa tärkeässä asiassa. Mitä taas kaupungin kaavoitukseen tulee, me teemme sitä ennen kaikkea vastuullisesti.