Turvapaikanhakijoiden ja kiintiöpakolaisten kuntapaikkojen määrä

Kaupunginhallitus, kokous 10.6.2019

§ 206 Turvapaikanhakijoiden ja kiintiöpakolaisten kuntapaikkojen määrä

ROIDno-2017-332

Perustelut

Kehitysjohtaja Riitta Erola ja palvelualuepäällikkö Marjut Eskelinen:

Rovaniemen kaupunki on vastaanottanut humanitaarisia pakolaisia vuodesta 1989 alkaen ja silloin alkaneen kotouttamistyön seurauksena Rovaniemelle on kehittynyt laaja, monipuolinen ja ammattitaitoinen valtion ja kunnan viranomaisista sekä 3. sektorin toimijoista koostuva verkosto. Moniammatillisen verkoston ansiosta kotouttamistyötä tehdään Rovaniemellä laajalla rintamalla ja maahanmuuttajat pyritään ottamaan kaikilla eri yhteiskunnan sektoreilla huomioon.

Rovaniemen kaupunginhallitus on päätöksellään 30.1.2017 § 53 vahvistanut kuntapaikoille vastaanotettavien pakolaisten määräksi 50 henkilöä vuodessa. Kuntapaikoille ohjataan kiintiöpakolaisia sekä oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita yhteistyössä kunnan, ELY-keskuksen sekä vastaanottokeskusten kanssa. Kuntapaikat osoitetaan turvapaikanhakijoille että kiintiöpakolaisille tarpeen mukaan. Ely-keskus ja kunta yhdessä arvioivat, että kuinka paljon kuntapaikoista varataan kiintiöpakolaisille ja paljonko myönteisen oleskeluluvan saaneille. Kuntapaikoista sopiminen edistää hallittua ja sujuvaa kuntiin siirtymistä ja kotoutumisen nopeaa käynnistymistä. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti vastaanotettavien pakolaisten ja kuntapaikkojen määrää arvioidaan joka toinen vuosi.

Eduskunta päättää vuosittain valtion talousarvion hyväksymisen yhteydessä, kuinka monta kiintiöpakolaista Suomi sitoutuu ottamaan. Vuonna 2019 Suomi on sitoutunut vastaanottamaan 750 pakolaista. Suomi sitoutuu vastaanottamaan vuoden 2019 kiintiössä syyrialaisia pakolaisia Turkista ja kongolaisia pakolaisia Sambiasta. Suomi varautuu aiempien vuosien tavoin myös 100 hätätapauksen vastaanottoon. Hätätapauksilla tarkoitetaan pakolaisia, jotka tarvitsevat kiireellistä sijoittamista suojelun tarpeen tai esimerkiksi lääketieteellisten syiden vuoksi. Hätätapauksia vastaanotetaan ilman kansalaisuus- ja aluerajausta. Lapissa turvapaikkapäätöstä odottaa 458 turvapaikanhakijaa, joista Rovaniemen vastaanottokeskuksessa 258, joista yksityismajoittujia 31, ja Kemin vastaanottokeskuksessa 200, joista yksityismajoittujia 25. Valtakunnallisesti pakolaisten vastaanottoverkosto kaksinkertaistui vuoden 2015 jälkeen. Pakolaisten vastaanottosopimus on edelleen noin 200 kunnalla. Valtakunnallisesti kuntapaikoista on ylitarjontaa, jolloin osa kuntapaikoista jää vuosittain käyttämättä.

Rovaniemelle saapuneiden pakolaisten ja myönteisen oleskeluluvan saaneiden asiakkaiden kotoutumisvaiheen palveluiden koordinoinnista vastaa perusturvan toimialalla maahanmuuttajasosiaalityö. Vuonna 2018 pakolaisia saapui Rovaniemelle 30 kiintiöpakolaista, joista kuusi oli hätätapauksia. Sen lisäksi kuntapaikan sai 16 myönteisen oleskeluluvan saanutta henkilöä. Ely-keskus osoitti kuntapaikoille yhteensä 46 henkilöä. Näiden henkilöiden lisäksi Rovaniemelle muutti omaehtoisesti muiden kuntien vastaanottamia kiintiöpakolaisia 8 henkilöä ja vastaanottokeskuksesta avustetun muuton kautta tuli 5 henkilöä sekä perheenyhdistämisen kautta saapui yhteensä 16 henkilöä. Maahanmuuttaja sosiaalityön asiakkaista muutti toisella paikkakunnalle vuoden 2018 aikana 47 asiakasta. Vapaaehtoisen paluun tuella kotimaahan palasi kaksi henkilöä.

Maahanmuuttajasosiaalityössä on kaikkiaan noin 270 asiakasta, joiden asiakkuus kestää 3-5 vuotta. Henkilöresurssit ovat riittäneet nykyiselle asiakasmäärälle.

Rovaniemen kaupungin kotouttamisohjelman 2018-2024 mukaan kotouttamistyön kokonaiskoordinointi on erittäin tärkeätä tehokkaan kotouttamistyön kannalta, sillä yhteistyön ylläpitäminen ja koko verkoston hyödyntäminen vähentää päällekkäisen työn määrää ja edesauttaa resurssien tehokasta käyttöä. Kokonaiskoordinaatiota varten on kaupunginjohtaja Esko Lotvosen päätöksellä 13.2.2019 suunnittelijan toimi muutettu erityissuunnittelijan toimeksi, jonka tehtäviin on lisätty mm. maahanmuuttotyön käytännön koordinointi ja maahanmuuton kehittämisryhmän vetäminen. Kehittämisryhmän tehtävistä ja kokoonpanosta päätetään erikseen. Kehittämisryhmässä kokoonnutaan mm. kehittämään kaupungin osalta kotouttamistyön toteutumista, toimialojen välistä yhteistyötä, tehdään työnjakoa toimialoittain ja valvotaan toimenpiteiden seurantaa.

Kunnalle maksettavat korvaukset:

Kunnat ovat kotoutumislain mukaisesti oikeutettuja valtion maksamiin korvauksiin kotoutumispalveluiden järjestämisestä. Korvaukset on tarkoitettu pakolaisten ohjaukseen ja neuvontaan sekä muuhun heidän kotoutumistaan tukevaan toimintaan. Korvausten edellytyksenä on kotoutumislain mukaisesti tehty kunnan kotouttamisohjelma ja ELY-keskuksen kanssa tehty sopimus kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä. Korvaukset jakautuvat laskennallisiin korvauksiin sekä toteutuneiden kulujen mukaan maksettaviin korvauksiin.

Kunta saa laskennallista korvausta jokaisesta vastaanotetusta henkilöstä 2 300 €/vuosi yli 7-vuotiaista sekä 6 845 €/vuosi alle 7-vuotiaista. Korvausaika on 4 vuotta kiintiössä tulleista henkilöistä ja 3 vuotta turvapaikkamenettelyn kautta tulleista henkilöistä. Lisäksi kunnalle maksetaan 700 euron korvaus jokaisesta henkilöstä, jolle kunta on laatinut alkukartoituksen

Kunnalle voidaan korvata toteutuneiden kulujen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannuksia kuten: vamman tai sairauden edellyttämän pitkäaikaisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen, erityiset sosiaalitoimen kulut (esimerkiksi lastensuojelu), muista erityisistä syistä kunnalle aiheutuneet kustannukset, ilman huoltajaa maassa oleskelevien lasten ja nuorten palvelut. Korvausaika on enintään 10 vuotta. Ilman huoltajaa maassa oleskelevien alaikäisten palveluista aiheutuvia kuluja korvataan siihen saakka, kunnes nuori täyttää 21 vuotta.

Kunnalle korvataan tulkkauspalvelut, jotka ovat olleet tarpeen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin, kotoutumissuunnitelman laatimiseen, maahanmuuton alkuvaiheen kotoutumispalveluiden käyttöön, perehdyttämiseen kunnassa sekä koulun ja päiväkodin väliseen yhteistyöhön. Toteutuneiden kustannusten mukaan kunnalle korvataan kohderyhmään kuuluvalle henkilölle maksetusta toimeentulotuesta aiheutuneet kustannukset. Korvausaika on enintään 3 vuotta.

Vuonna 2018 Rovaniemen kaupungille maksettiin valtion korvauksia 1 558 500,73 euroa.

Mikäli Rovaniemen kaupungin vuosittainen pakolais- ja turvapaikkakiintiö (kuntapaikat) on 50 henkilöä vuonna 2020, ei päätös edellytä muutoksia talousarvioon. Ely-keskuksen kanssa tehdyn alustavan suunnitelman mukaisesti vuoden 2020 kuntapaikoista 20 paikkaa varattaisiin kiintiöpakolaisille, 25 paikkaa myönteisen oleskeluluvan saaneille ja 5 paikkaa hätätapauksille.

Päätösehdotus

Esittelijä

Vastaanotettavien pakolaisten määrä vuonna 2020 on 50 henkilöä, ja pitää sisällään sekä kiintiöpakolaiset että myönteisen oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat.

Vastaanotettavien pakolaisten määrää arvioidaan jatkossa vähintään joka toinen vuosi.

Päätös

Kehitysjohtaja Riitta Erola esitteli asiaa.

Kalervo Björkbacka esitti Hannu Ovaskaisen kannattamana, että kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että vuonna 2020 kiintiöpakolaisten määrä on nolla (0).

Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan esityksen, jonka mukaan asiassa suoritetaan äänestys, jossa ne, jotka ovat kaupunginjohtajan esityksen kannalla vastaavat Jaa ja ne, jotka ovat Björkbackan esityksen kannalla vastaavat Ei.

Suoritetussa äänestyksessä annettiin yhdeksän (9) Jaa -ääntä ja kaksi (2) Ei -ääntä.

Puheenjohtaja totesi, että kaupunginjohtajan esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

Kalervo Björkbacka pyysi merkitsemään pöytäkirjaan eriävän mielipiteensä.

Heikki Autto saapui tämän asian käsittelyn aikana klo 15.38.

Eriävä mielipide

· Jätän eriävän mielipiteen kaupunginhallituksen päätöksestä, koska kotouttamisesta ja sen kustannuksista ei ole kyetty antamaan selvitystä, vaikka valtuusto sitä edellytti kotouttamisohjelmassaan 2018. Samalla emme ole saaneet selvitystä siitä, mihin esimerkiksi 2018 katosi 47 turvapaikan saanutta asiakasta. Rovaniemi on väestöön nähden kantanut suuren taakan turvapaikkapolitiikassa. Siksi esitin, että Rovaniemi ottaa 0 kiintiöpakolaista 2020.

Maahanmuuton kasvuvauhti on kestämätöntä myös siksi, että Rovaniemellä on jo nykyisillä pakolaismäärillä täydellisesti epäonnistuttu kotouttamisessa. Kun kotouttaminen ei onnistu ja kestää vuositolkulla, syntyy sosiaaliriippuvuus ja kotouttavat tottuvat siihen. Kaikkien ulkomaalaisten työttömyysaste on moninkertainen Suomen kansalaisiin nähden.

Suomi on yksi harvoista maista maailmassa, jotka ottavat vastaan kiintiöillä pakolaisia suoraan pakolaisleireiltä. Pakolaiskiintiön avulla apu voidaan kohdistaa ehkä paremmin aidosti apua tarvitseviin ihmisiin. Kiintiön kautta Suomeen tulleiden pakolaisten kotouttamisessa ei kuitenkaan ole onnistuttu lainkaan muita humanitaarisia maahanmuuttajia paremmin. Ongelmat ovat aivan samanlaisia kuin muidenkin humanitaaristen maahanmuuttajien kohdalla. Kotouttamisennusteeltaan haasteellisten kiintiöpakolaisten määrääkään ei siis missään nimessä tule kasvattaa, vaan Suomen tulee seurata Tanskan viisasta nollalinjaa.