Koulut kaupungissamme

Meitä koulujen puolustajia arvostellaan monesti siitä, että me puolustamme kouluja tunteella emmekä ajattele asiaa järjellä. Puolustajille kerrotaan, että nyt pitäisi tehdä rohkeita ratkaisuja ja uskaltaa sulkea kouluja. Mutta jos me aikuiset, jotka jo olemme koulumme käyneet, opintomme opiskelleet ja paikkamme elämässä kutakuinkin vakiinnuttaneet, lakkautamme lapsilta koulut, ei se mielestäni ole rohkeaa vaan pikemminkin raukkamaista.

Minä puolustan Rovaniemeläisiä kouluja; Oikaraisen, Kaukon, Nivankylän niin kuin Syväsenvaarankin seuraavilla järkisyillä:

1. Miksi lakkautamme hyvin toimivat ja terveet koulut?

2. Perusopetuslain mukaisesti oppilailla on oikeus kolmiportaiseen tukeen: yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Suomen kouluissa – niin suurissa kuin pienissäkin – alkaa lähes kolmasosa oppilaista olla tehostetun tai erityisen tuen piirissä. Tämä tuen tarve asettaa rajat ryhmäkoolle. Ryhmäkoot eivät ole keskenään vertailukelpoisia, sillä ryhmä ei koskaan muodostu täysin samanlaisista yksilöistä. Ryhmäkokojen suurentaminen johtaisi erityisopetuksen määrän yhä suurempaan kasvuun. Mistä saamme resurssit ja varat siihen? Vaarana olisi myös koulupudokkaiden määrän kasvu. Meillä ei ole kassassa miljoonia euroja syrjäytyneiden nuorten kustannuksiin.

3. En näe järkeä siinä, että lapset, jotka nyt voivat kulkea lähikouluunsa omin jaloin, laitettaisiin auton kyytiin ja kuljetettaisiin kauemmas. Se olisi paitsi ympäristön turhaa saastuttamista myös kansanterveyden tuhoamista, kun päivittäinen luonnollinen hyötyliikunta jäisi pois. Autossa istuminen passivoi eikä koulukyyti muutenkaan ole silkkaa huvia. Ilmaistakaan kuljettaminen ei ole.

4. Kyläkouluissa käytetyllä yhdysluokkapedagogiikalla on myönteinen vaikutus lapsen sosiaaliseen kehitykseen, yhteistyötaitoihin ja itsetuntoon. Tässä menetelmässä jokainen saa vuorollaan olla autettavan ja auttajan roolissa: vanhempi opastaa nuorempaa ja taitavampi heikompaa. Kyläkouluissa eri-ikäiset lapset toimivat luontevasti yhdessä ja kaikki tuntevat toisiansa, mikä luo turvallisuuden ja yhteisöllisyyden tunteen.

5. Kyläkoulut ovat viime vuosina olleet Suomen kuntatalouden pelinappuloita. Kouluja on lakkautettu säästötarpeisiin vedoten ja lakkautuksia on yritetty kaunistellen perustella milloin tasapuolisuudella ja laadulla, milloin tehokkuudella ja kehittämisellä. Tällaisella supistamisella ja näivettämisellä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä tehokkuuden, tasapuolisuuden, kehittämisen tai laadun parantamisen kanssa. Kyläkoulu ja lyhyt koulumatka ovat tasapuolisuutta ja laatua. Kyläkoulun lakkauttaminen sen sijaan sammuttaa kylästä sen viimeisenkin valon. Onko todella niin, että kaikkien kuntien on keksittävä sama polkupyörä uudestaan ja uudestaan? Vai voisiko Rovaniemi kylien kaupunkina erottua edukseen ja ymmärtää kyläkoulujen tärkeyden tulevaisuudelleen? Laadukas ja turvallinen peruskoulu on lapsen tulevaisuuden ja koko kansakuntamme pärjäämisen perusta – sitä emme voi rampauttaa. Ikään katsomatta hyvinvoiva kuntalainen on edullisin kuntalainen.

”ovatko kaikki lapset samanarvoisessa asemassa kaupungissamme?”