Suomi kyllä vastuunsa kantaa
- EU ja kiintiöpakolaiset
- 21.7.2015
- 2 min käytetty lukemiseen
On silmiinpistävää, miten media (yle) asiaa käsittelee. Annetaan ihmisille harhaanjohtavaa ja vajavaista tietoa todellisuudesta. 20.7.2015 Ylen A-studio käsitteli pakolaisasiaa. Toimittaja kertoi ”äimistellen”, kuinka vähän Suomi kantaa oman vastuutansa eli vain 0,55% pakolaismäärästä. Ylen toimittajahan ei tietenkään tuonut sitä tosiasiaa esille, että kuinka paljon Suomen väestömäärä on koko EU:sta, ei tietenkään, sillä silloinhan kuuntelija/katselija olisi käsittänyt totuuden, että Suomi väestöpohjaan verrattuna kantaa todella suuren vastuun.
TÄTÄKÖ ME HALUAMME
Suomen kansa kyllä ymmärtäisi, jos pakolainen olisi nainen, lapsi tai vanhus, mutta nuoret miehet ovat lähes 70 prosenttisesti se osuus, mikä tänne pyrkii. Miten ruotsalaiset olisivat suhtautuneet meidän nuoriin miehiin, jos he olisivat paenneet sotaa sinne heidän riesaksi jättäen perheensä ja kaverinsa yksin taistelemaan turvallisemman yhteiskunnan puolesta. Usein myös puhutaan, että me tavalliset ihmiset emme tajua, että näitä "elintasopakolaisia" nyt on otettava ja hehän tulevat, vaikka rajalle aidat rakennettaisiin. Eilisessä ylen ohjelmassahan pakolainen Irakista oikein vaatimalla vaati, että muiden euroopan maiden on kannettava heistä vastuu, ei häntä kiinnostanut oma perhe tai läheiset. Miten päättäjät tai muut "hyysärit" kuvittelee tavallisen pienituloisen ihmisen ajattelevan, hän tienaa 8-tuntisella työpäivällä kuukaudessa saman, kuin pakolainen tekemättä yhtään mitään. Kaikkein pahinta tässä asiassa on se, miten mamut käyttäytyy meitä kohtaan, hyvänä esimerkkinä Seppo Huhdan oma kokemus mamuista viime perjantailta. Elämme tällä hetkellä velaksi, niin velaksiko meidän on näitä sitten otettava. Tietysti meillä on velvoite, kiitos siitä EU:n jäsenyys, siis eroonko, KYLLÄ, mitä pikimmiten sen parempi.
MITÄ TAPAHTUU VASTAANOTTAJA MAISSA
Italialaiset rikkovat tehtyä Dublin sopimusta muun muassa siten, etteivät he vaadi pakollista sormenjälkeä, vaan antaa ”elintasopakolaisen” marssia suoraan ohi järjestelmän, jos tulija esittää menevänsä välittömästi pohjois eurooppaan eli Ruotsiin tai Saksaan, silloinhan vastuu siirtyy sille maalle, mihin ”elintasopakolainen” siirtyy. Dublin sopimuksen syntymiseen vaikutti myös ns. turvapaikkashoppailun eli turvapaikkakäytännön väärinkäytön pelko ja halu minimoida sen taloudelliset vaikutukset.
SUOMEN KIINTIÖPAKOLAISMÄÄRÄ
Euroopan unionin sisäministerit pääsivät maanantaina 20.7.2015 Brysselissä alustavaan sopuun EU-maiden välejä hiertäneestä turvapaikanhakijoiden siirtämisestä Välimeren maista muualle Eurooppaan. Alustavan sovun mukaan Suomi vastaanottaa Euroopan komission esityksen mukaisesti 792 turvapaikanhakijaa, mikä on hyvä verrattuna asukaspohjaan.
Vastuunjako turvapaikanhakijoista on repinyt Suomen hallituksen rivejä pitkin kesää. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi kesäkuussa EU-huippukokouksen jälkeen, että Suomen vastuu on todennäköisesti lähellä komission esitystä. Perussuomalaiset jättivät asiasta eriävän mielipiteen.
MUISTUTUKSENA HALLITUSOHJELMA
MAAHANMUUTTOPOLITIIKKA
Hallitus edistää Suomen työllisyyttä ja julkistaloutta vahvistavaa, huoltosuhdetta kohentavaa sekä talouden kansainvälistymistä edistävää työperäistä maahanmuuttoa. Koko Eurooppa ikääntyy ja joutuu ratkomaan siitä johtuvia julkistalouden alijäämäongelmia. Maahanmuuttajat vahvistavat Suomen innovaatiokykyä ja osaamista tuomalla oman kulttuurinsa vahvuuksia osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Entistä useampi suomalainen nuori opiskelee ulkomailla ja joudumme kilpailemaan myös heistä. Hallitus kannustaa avoimeen keskusteluun maahanmuuttopolitiikasta, mutta rasismia ei sallita. Edistämme suvaitsevaista ja ihmisarvoa kunnioittavaa kansallista keskustelukulttuuria. Laaditaan riippumaton selvitys maahanmuuton kustannuksista ja vaikutuksista yhteiskunnassamme, joka mahdollistaa tosiasioihin pohjautuvan keskustelun ja paremman kotouttamispolitiikan sekä päätöksenteon.
PAKOLAISPOLITIIKKA
Kiintiöpakolaisten määrä pidetään ainakin viime vuosien tasolla ja tällä osallistumme kansainväliseen taakanjakoon. Valtio lisää yhteistoimintaa kuntien kanssa ja käytössä on riittävät resurssit.
Comments