Kalle Kustaa Korkki, Kreikka ja Suomi

Kreikan hallituksella ja parlamentilla on todellisen ratkaisun paikka tänään, minun merkkipäivänä, suostuvatko tiukkoihin ehtoihin vai ei. Ehdot talouskuriin ovat kovat, siis kovemmat kuin mistä siellä kansa äänesti viime sunnuntaina eli ”ei”. Ehkä heidän olisi pitänyt tehdä nämä uudistukset jo vuosia sitten. Mitä edelliset hallitukset jättivät tekemättä on heillä nyt edessä rajut leikkaukset. Suomi on tiukentanut linjaansa jo hallitusohjelmankin vuoksi.

Hallitus suhtautuu kielteisesti Suomen vastuiden kasvattamiseen eurokriisin hoidossa, lukee hallitusohjelmassa, mikä löytyy seuraavasta linkistä http://media.wix.com/ugd/c53bd7_76384147f328490da14c9a2cba132a53.pdf.

Kreikan velka nousee yli 300 miljardiin ja seuraavina vuosina julkinen velka bkt:n on yli 200%:a, on aivan selvää, ettei maa kykene hoitamaan koskaan velkaansa. Kuinka paljon Suomi menettäisi, jos Kreikka eroaisi eurosta, summat pyörivät 3-6 miljardin välillä, miten meille käy?. Onhan meillä tietysti Jutan (sd.) hankkimat ”vakuudet” ja sulkutilillä olevat 980 miljoonaa ja heiluttelihan ent. valtiovarainministeri ”Lapin vihaaja” Antti Rinne (sd.) oikein kuittiakin Timo Soinille eduskunnassa. Jos muistelemme menneitä aikoja ja Soneran umts- hankintoja, Saksasta ostimme sen kesä ilmat ja tappiota 4,3 miljardia, Stora Enson Amerikan valloitus kaupat, tappiota 2,7 miljardia, Olkiluoto 3 noin 5 miljardia tappiota, niin kyllä kait me kestämme tuon Kreikankin tappiot. Kreikasta me tuskin olisimme mitään saaneetkaan, on siis aivan sama, vaikka Kreikka lentäisikin ulos eurosta ja EU:sta, koska se ei taloutena ole EU:ssa kummoinen, sen talous on vain 2%:a koko EU:n taloudesta. Nato-maana tietysti sen ero EU:sta huolestuttaa, mutta kyllähän Kreikalle olisi parempi oma tai rinakkais valuutta ja pääsisi spekuloimaan devalvaatiolla, sama kyllä koskee Suomeakin, tässä olen Paavo Väyrysen kanssa samoilla linjoilla.

RKP:n nillittäjä Carl (lue: Kalle Kustaa Korkki) Haglundin mukaan Suomen linjaan on syypää ulkoministeri Timo Soini (ps), joka haluaa maksimoida oman puolueensa kannatuksen, Suomen ja suomalaisten veronmaksajien kustannuksella. Tällä hetkellä Suomi rikkoo itse näitä sääntöjä julkisen sektorin alijäämän suhteen, väittää Kalle, mutta unohtaa, että siellähän on hänen kynänjälkensä edellisissä hallituksissa, missä tämä hännystelijäpuolue oli kauemman kuin Kallen ikä. Kun nykyinen hallitus on toiminut vasta kaksi kuukautta, missä välissä se olisi voinut tehdä rakenteellisia muutoksia, mutta hyvään suuntaan ollaan menossa. On tuo poliittinen muisti todella lyhyt, luuleeko vai pitääkö Kalle meitä tavallisia ihmisiä tyhmänä. Kalle vielä väittää, että lisäksi Suomessa vasta keskustellaan niistä rakenneuudistuksista, joita esimerkiksi Kreikka on jo tehnyt, kyllä Kalle on hukassa kuin ”lumiukko”. Kreikassa on kyllä leikattu, mutta ne tärkeimmät taloutta parantavat keinot on jätetty tekemättä valtavan korruptionkin takia.

Vasenlaita kiljuu kurkku suorana, että meidän pitäisi jatkaa Kreikan tukemista ehdoitta, siis vassureiden solidaarisuutta. Miten meillä on varaa elättää koko maailmaa, kun meillä ei ole varaa edes omaa kansaa elättää vaan velkaa on otettava tällekin vuodelle 2-3 miljardia, jos edes riittää. Edellisten hallitusten ja hallituspuolueiden ”sössimän” talouden tasapainottaminen on todella kova urakka ja nämä ei edes häpeä.

Tässä Kreikalle esitetyt viisi kohtaa, jotka heidän on hyväksyttävä ja kello käy:

1. Kovat uudistukset keskiviikkoon mennessä

Kreikan täytyy tehdä rankkoja uudistuksia taloudenhoitoonsa keskiviikkoon 15. heinäkuuta mennessä:

- ensimmäiset lainsäädäntöuudistukset

- ALV

- eläkkeet

- menokontrollit.

2. Kreikan parlamentin sitoumus

Kreikan parlamentin täytyy hyväksyä eurohuippukokouksen päätös kokonaisuutena.

3. Sitoumus laajempiin uudistuksiin

Euroryhmä ja Euroopan pysyvän vakausmekanismin (EVM) hallintoneuvosto suostuvat aloittamaan neuvottelut Kreikan kanssa, mikäli Kreikka sitoutuu seuraaviin uudistuksiin:

- laajempi yksityistämisohjelma

- hallinnon uudistaminen

- suhteiden normalisoiminen eri instituutioihin (Euroopan komissio, Euroopan keskuspankki EKP, Kansainvälinen valuuttarahasto IMF)

- aiempien uudistusten vesitysten peruminen tai korvaaminen.

4. Yhteisymmärryspöytäkirja

Seuraavaksi Kreikka ja instituutiot neuvottelevat niin sanotun yhteisymmärryspöytäkirjan eli MoU:n, joka on edellytys uudelle lainaohjelmalle. Pöytäkirjassa sovitaan uudistuksista, jotka koskevat esimerkiksi eläke- ja rahoitusjärjestelmiä, energia-alaa ja työmarkkinoita.

22. heinäkuuta mennessä Kreikan täytyy lisäksi uudistaa vielä seuraavat asiat:

- siviiliprosessioikeus

- rahoitusvakaus.

5. Päätös uudesta ohjelmasta

Lopullinen päätös Kreikan uudesta lainaohjelmasta edellyttää euroryhmän ja EVM:n hallintoneuvoston yksimielistä päätöstä.