Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014

Energian säästö

Rovaniemen kaupunki ja tilaliikelaitos ovat mukana suurten ja keskikokoisten kuntien energiatehokkuus- sopimuksessa (KETS), jossa tavoitellaan yhdeksän prosentin energiansäästöä ajanjaksolla 2008 - 2016. Tästä esitin jo §59 henkilöstöraportissa, minkälainen ohjelma todellisuudessa on, ilmastoinnit yöksi pois päältä, tietysti siinä energiaa säästyy työntekijöiden terveyden kustannuksella(ko).

Tilaliikelaitos on aloittanut energiatehokkuushanke ESCO-projektin vuonna 2010, seurantavaihe jatkuu vuoteen 2024. Tilojen peruskorjaus- tai uudisrakentamis-investoinneissa energiatehokkuutta saavutetaan rakennusten teknisen tason kohentamisella, siis miten tätä on toteutettu, se ei ainakaan meidän ryhmälle ole selvinnyt, rakennusten ympäristökuorman pienentämisellä ja kokonaisenergiataloudellisuutta parantamalla. Myös muissa kiinteistöissä on tehty energiansäästöön tähtääviä toimenpiteitä. Pitäisikö valtuuston saada jonkinlainen yhteen veto toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista energian säästöön myös

euromääräisesti.

Jätevedet ja viemäröinti

Jätevesilietteen-, biojätteen- ja voimalaitostuhkien käsittelyn yhteishanke (biokaasulaitos) on edennyt ympäristövaikutusten arviointiselvitykseen (YVA-selvitys) ja hanke etenee nyt ympäristölupahakemus – käsittelyyn. Suunnitteilla olevalla biolaitoshankkeella on tarkoitus korvata nykyisin käytössä oleva tunnelikompostointilaitos ja hyödyntää alueelta kerättävä biojäte sekä lämpövoimaloissa muodostuva tuhka esim. metsälannoitteena. Tuotetutkimuksia asiaan liittyen jatketaan vuoden 2015 aikana.

Hulevesi

Hulevesiverkostoa on laajennettu sekä saneerattu runsaasti eripuolilla Rovaniemen taajama-aluetta.

Hulevesiverkoston saneerauksen yhteydessä kiinteistöjen hulevedet johdetaan pois jätevesiverkostosta uuteen hulevesiverkostoon, kuka maksaa, tietysti kaupungin asukkaat, mutta tuplana vai peräti triplana.

TULOSLASKELMAN ERIEN ANALYSOINTI

Vuoden 2014 talousarvio toteutui toimintakatteen ja rahoituksen osalta muutettua talousarviota paremmin. Myös pitkäaikaista lainaa nostettiin arvioitua vähemmän eli 7 miljoonaa euroa, mikä on sinänsä hyvä kokonaisvelan kasvua ajatellen. Lopullinen tilikauden tulos oli 4,4 miljoonaa euroa alijäämäinen, kun alkuperäisessä talousarviossa odotettiin 6,8 miljoonan euron alijäämäistä tulosta. Tämä on tietysti kohtuullinen tulos, mutta ei meillä ole varaa ylpeillä tällä saavutuksella.

Verotuloja tilitettiin 235,8 miljoonaa euroa. Tilitykset ylittivät alkuperäisen arvion 2,8 miljoonalla eurolla, kasvuhan johtui pelkästään siitä, että veroa korotettiin valtuuston päätöksellä 2013 0,5%. Valtionosuuksia kertyi 92,0 miljoonaa euroa, valtionosuudet kuitenkin vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna 0,4 miljoonaa euroa ja on odotettavissa myös tänä vuonna. Vuosikatetta kertyi 9,6 miljoonaa euroa ja toimintakate oli -323 miljoonaa euroa. Vuosikate oli todella heikko, kun sitä tarkastelee rahoituslaskelmassa. On myös tärkeää huomioida, että toimintakate nousi yli 14 milj.€ ja verotulot noin 8 milj.€ kun sen pitäisi olla toisin päin, siihen on kiinnitettävä huomiota eli verotulojen on oltava suurempi kuin toimintakatteen.

Toimintamenot

Ulkoiset toimintamenot olivat noin 400 miljoonaa euroa. Henkilöstömenot kasvoivat viime vuonna 2,2 miljoonaa euroa. Palkkojen osuus kasvusta on 1,5 miljoonaa euroa. Merkittävää oli eläkekulujen suuri prosentuaalinen kasvu 2,5 %, tätä olemme ihmetelleet, aina kun puhutaan palkkakulujen huomattavasta noususta, se on eläkekulut, koska tähän tulee muutos vai tuleeko koskaan.

Palveluiden ostot kasvoivat 13,2 miljoonaa euroa. Erikoissairaanhoidon menot kasvoivat 5,5 miljoonaa euroa, muut terveydenhuollon palvelujen ostot 1,1 euroa ja sosiaalipalveluiden ostot myös 1,1 miljoonaa euroa.

Muissa palvelujen ostoissa suurin kasvu on asiantuntijapalveluiden ostoissa 0,7 miljoonaa euroa. Meillähän on pyörinyt konsultteja ”pilvin pimein”, ei siis ihme, että juuri nämä palvelumenot ovat paisuneet. ICT-palveluiden ostot kasvoivat 0,5 miljoonaa euroa, urakoinnin alihankinnat 0,6 miljoonaa euroa, niin meillähän on hieno järjestelmä tässä salissa, toivottavasti ne saadaan pelaamaan, ennen kuin meidän valtuustokausi loppuu, no uusi valtuustohan siitä pääsee nauttimaan. Kiinteistöjen vuosikorjaukset nousivat 0,5 miljoonaa euroa.

Rahoituslaskelma

Siirrytäänpäs rahoituslaskelmaan

Koko kaupungin rahoituslaskelma

Tulorahoitus oli 7,6 miljoonaa, kun vuosikatteesta vähennetään satunnaiset erät sekä tulorahoituksen korjaus.

Investointien rahavirtoja ovat muun muassa:

• pysyviin vastaaviin kuuluvien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden ja sijoitusten hankinnasta suoritetut maksut sekä niiden myynnistä tai muusta luovuttamisesta saadut maksut, ml. pysyviin vastaaviin luettavien lainasaamisten lisäykset ja vähennykset

• saadut investointiavustukset ja avustuksella rahoitettujen investointien hankintamenot

• saadut korot ja osingot ja muut vastaavat tulot pysyviin vastaaviin kuuluvista sijoituksista, jollei niitä sisällytetä liiketoiminnan rahavirtoihin

Valtionosuus investoinneista oli 1,2 milj.€, omaisuuden luovutusvoitot 2,7 milj.€.

Rahoituksen rahavirta oli 13,5 milj€.

Rahavarojen muutos oli alijäämäinen kun se oli edellisvuonna ylijäämäinen

Investointien tulorahoitus, %

Todellista tasapainoa kuvaa suuntaa-antavasti investointien tulorahoitusprosentti, mikä oli 29,2 kun se edellisvuonna se oli peräti 89,6.