Rovaniemikö kylien kaupunki, pelkkää sanan helinää

Vihainen kansalainen soitti ja juttelimme tasa-arvoisesta asumisesta meidän laajassa kaupungissamme. Onko Rovaniemi todella kylien kaupunki, niinhän me päättäjät olemme päättäneet kaupunki strategiassamme. Mutta onko se toteutunut tai onko sitä edes yritetty toteuttaa. Onko oikein, että veronmaksaja, joka asuu ulkopuolella kaupungin taajamaa, ei saa samoja palveluja edes minimissään kuin kaupungin keskustassa tai suuremmissa taajamissa asuvat. Soittajaa ärsytti se, että meillä on hiihtäjille auki pidettäviä latuja ja valaistus toimii päivin öin ja heille ei edes tietä pidetä auki vaan kaupunki on juhlavasti korvannut omatoimisen tienaurauksen 128€/vuosi ja sekin jaetaan naapurin kanssa puoliksi. Hän oli sitä mieltä, jos kerran hänellä ei ole katuvaloja, eikä aurata tietä, niin miksi veronmaksajien (hänenkin) rahoja käytetään latuverkkojen ylläpitoon.

Onko se oikeuden mukaista kaikkia asukkaista kohtaan, vaikkakaan hän ei tarkoita sitä, että nuorten ja aikuisten harrastusta ei pitäisi tukea, vaan hän käytti sitä enemmänkin vertauskuvana.

Onko meillä todella varaa jättää haja-asutusalueet hoitamatta vai ajammeko todella ihmiset taajamiin, se tuntuu olevan politiikka tänä päivänä. Puhutaan, ettei meillä ole varaa ylläpitää palveluja taajaman ulkopuolella, se ei todellakaan pidä paikkaansa Rovaniemellä. Meillä on pankki nimeltään Rovaniemen kylien kehittämissäätiö, jonka pääoma on 1M€, rahalahjoitus Rovaniemen maalaiskunnalta 9M€ ja kun kaupungilla ei ollut vara maksaa 2006 säätiöön, sen maksu sitoumus on 8M€ eli 500t€/vuosi eli säätiöllä on varoja yhteensä 18M€. Mihin tämä säätiö on varojaan käyttänyt, ”ei juuri mihinkään”, niin paitsi kyläpäälliköiden kylätaloihin, paskaviemäreihin ja kyläjuhliin, joilla on ”pönkitetty” kyläpäälliköiden vaaleja, sillä säätiön toimintaanhan kuuluu kulttuuri, niin kuin kaupungille, että aluelautakunnilla. Tuo ”ei juuri mihinkään” tarkoittaa sitä, että säätiö on käyttänyt varoja noin 250-450t€/vuosi.

Kylien kehittämissäätiön säänöistä on johdettavissa säätiön toiminnan päälinjat, kylien vetovoimaisuus, kulttuuri, virkistys ja elinkeinotoiminta. Säätiön sääntöihin on myös sisällytetty sääntö, ettei varoja saa käyttää kaupungin pakollisiin palveluihin, joihin katujen ja katuvalojen asennukset ja kunnossa pito eivät kuulu.

Olen tuonut myös esille sen, että valokuituverkon rakentaminen taajaman ulkopuolelle kuuluu kylien kehittämissäätiölle, sehän on juuri kylien kehittämistä ja elinkeinotoiminnan tukemista. Vassurit ja kepu hallinnoivat mustasukkaisesti säätiötä, siitä ei saa oikein mitään tietoa, onhan se meidän kaikkien yhteinen säätiö, ei yhdenkään puolueen tai kyläpäällikön oma.