Napapiirin veden ja Rovaniemen energian yhdistäminen
- Kalervo Björkbacka
- 27.1.2015
- 7 min käytetty lukemiseen
Perussuomalaisten valtuustoryhmänpuhe
Kalervo Björkbacka 19.1.2015
Napapiirin Vesi - liikelaitoksen yhtiöittäminen
Luen teille kertauksena otteita konsultin lausunnosta ja muistutan, että konsultti ei koskaan suosittele yhtään mitään, sen varmistin jo toiseen kertaan, ensimmäisen kerran Rovaniemen Energian hallituksen kokouksessa ja nyt valtuusto infossa, koska kaupungin johto on sitä käyttänyt mediassa ja saanut näin kaupunkilaiset käsittämään asiat väärin.
Pöyry Oy ei anna raportin perusteella tai siihen liittyen mitään vakuutusta eikä vastaa sen mahdollisesti sisältämien kustannusarvioiden tai muiden arvioiden oikeellisuudesta. Siis konsultit eivät ole keskustelleet muun muassa veden henkilöstön kanssa, mikä olisi ollut tärkeää, sieltä olisi selvinnyt tarkempi investointi tarve ja sen laajuus, mihin investointi arviot perustuu. Huomautamme vielä siitäkin, että meille on jaettu Pöyryn raportista kaksi versiota, suppeampi 12-sivuinen ja laajempi 58-sivuinen, siis tämänkö perusteella meidän on tehtävä järkevä päätös.
Ihmettelemme suuresti sitä, miksi meille ei ole tuotu tiedoksi aikaisempaa, laajempaa tutkimusta yhdistämisestä, tämähän on tapahtunut ennen minun tai meidän useamman valtuutetun tuloa valtuutetuiksi. Sehän olisi helpottanut päätöksen tekoa, mutta oliko siinä lausunnossa jotain sellaista tietoa, jota ei meille voi tuoda tiedoksi, voisiko sanoa suoraan, meitähän viedään kuin ”pässiä narussa”, no siinähän ei ole mitään uutta, se on kyllä tullut selväksi tässä kahden vuoden aikana.
Selvityksen tavoitteena on toimia päätöksentekijöiden tukena mahdollisessa yhdistämisjärjestelyssä ja sen toteutuksessa sekä arvioida seuraavia näkökohtia:
– Konsernitalouden optimoinnin ja verotuksen erityiskysymykset, verotukseen sen verran, mitä täällä on tuotu esille, että säästettäisiin kun ei tarvitse maksaa veroja, siis verokikkailuako, kun yhdistetään, joudutaan maksamaan varainsiirtoveroa Naven kiinteistöistä, taseen vastaavaa sivulta selviää kiinteistöjen arvo, mutta mehän tiedämmekin jo, mistä konsultti vastaa.
On myös hehkutettu Renin kymmenien miljoonien voitoista, jos näin todella olisi, kun yhtiö maksaa raskasta investointi ohjelmaansa vuoteen 2019, eiköhän ne pitäisi kohdistaa lämmön asiakkaille, emmehän me hyväksy edes yksityisyrittäjien verosuunnittelua (kikkailua) niin miten me sitten annamme mallia julkisyhteisönä. Entä Renin investoinnit 2020.
– Vesiliiketoiminnan alustava tuottoarvonmääritys, tuottaa erittäin hyvin, siitä osoitus 2013 voitollinen tulos eli hinnan nostopaineita ei ole.
– Synergiahyödyt, olisiko pitänyt vaatia tarkempaa yksilöintiä.
– Vesiliiketoiminnan juridiset näkökohdat, no lakiahan meille on luettu, niin mutta mitä?
– Kokemukset aiemmista vastaavista järjestelyistä Suomessa:
Seinäjoki yhdisti 2010, jonka jälkeen vesi on tehnyt kahtena vuotena tappiota(2011,2012) ja jota energia on tukenut konsernin sisäisillä siirroilla, sen voi jokainen käydä katsomassa netistä löytyvästä toimintakertomuksesta, kumpanakin vuotena yli 3 miljoonaa, siis lämpö- ja sähköverkon asiakas maksaa.
Jyväskylä, jossa jouduttiin tekemään rahoituksen uudelleen järjestelyitä, alijäämä 2013 yli 16 miljoonaa, Jyväskylä on pahin esimerkki epäonnistumisesta, ei siitä sen enempää.
Lappeenrannan yhtiöittäminen 2011:
Yhtiön yhdeksättä toimintavuotta hallitsi Lappeenrannan Energia -konsernin ja Lappeenrannan Vesi Oy:n yhdistyminen sulautumalla maaliskuun alussa
2011. Huolimatta perusteellisesta valmistautumisesta aiheuttivat yhtiöiden erilaiset yrityskulttuurit runsaasti ylimääräistä pohdintaa ja työtä vuoden mittaan ja kohina jatkuu edelleen. Toimintakertomus 2013, edellisvuosien voimakas investointitahti näytti jatkuvan myös vuonna 2013. Pienet hankaluudet laskutuksen oikeellisuudessa vuoden alussa aiheuttivat Energia-konsernissa tilapäisen kassakriisin ja myös investointien määrään jouduttiin puuttumaan, eli ongelmia riitti ja riittää.
Mallinnuksen kuvauksessa Pöyryn konsultti mainitsee seuraavasti, että yhdistymisen myötä synergiaeduiksi on arvioitu 500 t€ / v, joista puolet on kohdistettu henkilöstökuluihin ja puolet liiketoiminnan muihin kiinteisiin kuluihin.
Synergiat saavutetaan täysimääräisesti kolmen vuoden kuluessa vuoteen 2017 mennessä. Tässä on konsultille varmaan tullut pieni virhe, todellisempi arvio olisi 500-800t€ kolmessa – neljässä vuodessa. Naven hallinnon henkilöstö menot ovat vain 390t€/v. Navellahan on jo oma ict-ohjelma, laskutus ym. siis millaisia säästöjä, ostoistako, kumpikihan on kilpailuttanut tukkuliikkeet ja vaikka ostot eli aineet, tarvikkeet ja muut yhdistettäisiinkin, Naven ostot olisivat vain 7% Renin vastaavasta ja Renin ostoista suurin osa on sähköpuolelle kuuluvaa ostoa, joten ei siitä synny miljoona säästöjä. Ulkopuoliset palvelut ovat yhteensä alle yhdeksän miljoonaa, mitä päällekkäisyyksiä niistä voisi syntyä, varsinkaan miljoonia. Renin ulkoisiin ostoihin sisältyy myös Caverionilta ostettavaa palvelua, josta Nave ei hyödy. Jos Nave vetää putkilinjaa vaikkapa Sinettään, mitä yhteistyötä siitä voisi Renille syntyä tai Vikajärven viemärilinjaa, ei Renin toimialue yllä sinne, kyllä näissä vertailuissa pitäisi olla selvät faktat, eikä vain konsultin mutu lukemia ja kuten konsultti lausunnossaan sanoo, konsultti yritys ei vastaa sen mahdollisesti sisältämien kustannusarvioiden tai muiden arvioiden oikeellisuudesta, se pitää muistaa myös kaupunginjohdon, kun tietoa levittää mediaan ja samalla syyllistää meitä valtuutettuja. Kaivinkone ja muu maansiirtorakentaminen, Vaaratien remontti on hyvä esimerkki yhteistyöstä, sinne kaivettiin kaukolämpö, vesi ja sähkö saman urakoitsijan toimesta ja hyvää työtä tekivätkin vaikka meni koko kesä, siis se yhteistyö.
Kuntalaissa oleva yhtiöittämisvelvollisuus ei kuitenkaan edellytä vesihuoltoliikelaitoksen yhtiöittämistä (tai yhtiöittäminen voidaan tehdä osittaisena).
Osakeyhtiön toiminnassa sovelletaan osakeyhtiölakia. Osakeyhtiön päätöksiin ei ole samanlaisia oikaisu- ja valitusmahdollisuuksia kuin kuntalaissa, vaan ne ovat lainvoimaisia ja täytäntöön pantavissa heti eli omistaja ohjauksella ei vaikuteta operatiiviseen toimintaan, se pitää muistaa ja esimerkkejähän meillä on, Lapin sammon ryöstö eli Kemijoki Oy ja muut valtion omistaja ohjauksessa olleet yritykset aivan kuin Rovaniemen kaupungin omistamissa yhtiöissä, ei meillä päättäjillä ole mitään tekemistä operatiivisentoiminnan kanssa, toisin kuin kaupunginjohtaja infossa selvitti, hallitukselle tuodaan tiedoksi operatiivisenjohdon asiat ja niistä voidaan keskustella ja siihen se jääkin.
Yhtiön päätökset eivät ole julkisia, siis, ei läpinäkyvyyttä. Läpinäkyvyys, siis vesi yhtiön pitää julkistaa toimintakertomus, hinnasto, ei mitään muuta.
Hulvesi, mitä se on:
Hulevedeksi kutsutaan rakennetuilta alueilta poisjohdettavaa sade- ja sulamisvettä. Näitä vesiä syntyy erityisesti kaduilta, teiltä ja rakennusten katoilta muodostuvana pintavaluntana. Perinteiset hulevesien johtamisjärjestelmät perustuvat joko seka- tai erillisvireviemäröintiin. Näihin sadevesiviemäreihin olen itsekin ollut asentamassa pumppuja ja saattolämmityksiä.
Kaupunginjohtajan esityksessä hallitukselle 12.1.2015 sanotaan näin:
Vesihuoltolaitoksena toimiva yhtiö huolehtii kaupungin määrittämällä alueella huleveden
viemäröinnistä yhdyskuntakehityksen tarpeita vastaavasti. Huleveden
viemäröinnistä laaditaan sopimus kaupungin ja yhtiön välillä siten, ettei se aiheuta
olennaisia lisäkustannuksia kaupungille.
Vesihuoltolaki 19 a § (22.8.2014/681)
Korvaus yleisten alueiden huleveden viemäröinnistä. Vesihuoltolaitos perii kunnalta kustannuksia vastaavan korvauksen yleisiltä alueilta vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriin johdettavan huleveden viemäröinnistä, näin sanoo laki.
Siis ettei aiheuta olennaisia lisäkuluja, kuinka paljon ne kulut sitten mahtavat olla, ei meille ole edes annettu minkäänlaista arviota hulevesi maksuista saatikka määristä, tietääkö sitä edes kaupunginjohto, muistutan teitä, niin kuin edellä mainitsin osakeyhtiöstä ja osakeyhtiölaista, mehän emme voi vaikuttaa operatiiviseen toimintaan, mihin muun muassa hinnoittelukin kuuluu. Hulevesi ja sen kustannukset, se on saamani tiedon mukaan vuosittain 0,9-1,1 miljoonaa eruroa eli Naven kulut hulevesien hoitamisesta ovat keskimäärin 1 miljoonaa euroa per vuosi. Miksi kaupunki ei ole maksanut noita kuluja Napapiirin vedelle. Kaupungin laistettua maksunsa ne on maksatettu veden asiakkaille, ei ihme, että meillä on Suomen kallein vesi, mehän ohitimme tässä Jyväskylän ja kohta meillä on maailman kallein vesi ja sitä ei yhtiöittäminen pelasta vaan muut järkevät toimet.
Investoinnit, Pöyryn selvityshän olettaa, että jo 2016 pitäisi investoinnin olla luokkaa 8,5M€ kun se nyt on ollut noin 6M€/vuosi ja 2017-2025 10M€/vuosi. Mitä tarkoittaa lisä investoinnit, onko Navella resursseja hoitaa nuo lisäinvestoinnit ja korjausvelat, sillä siellä on tälläkin hetkellä työvoimapula toimihenkilöstö puolella. Veden toimintahan on erittäin vaativa, niin ammatillisesti kuin huoltovarmuudenkin vuoksi, emmehän me halua Nokian esimerkkiä, sillä meillä on maailman paras vesi ja toivottavasti myös jatkossa. Miksi toimitusjohtaja otti lopputilin Navesta, niin kuin Leena Jääskeläinen toi esille valtuustoinfossa, ei toimitusjohtaja halunnut olla juoksupoikana” lippujen ja lappujen” kanssa, se oli se syy ja varmaankin sen vuoksi hän antoi konsultille lausunnonkin yhdistämisen puolesta, vastuuta oli, muttei päätösvaltaa. Kaupunginjohtohan antoi sellaista tietoa, että toimitusjohtaja olisi eronnut palkka asian vuoksi, mikä ei pidä paikkaansa.
Millä investoinnit sitten katettaisiin, yhtenä vaihtoehtona on Naven peruspääomalainan eli bullet-lainan korko ja sen alentaminen muutamaksi vuodeksi markkina korokoja vastaavaksi, jolloin yhtiön toimintaan saataisiin lisää rahaa ja jos suunniteltu investointi olisi 8,5M€ jäisi tuosta summasta vielä vajetta ja se hoidettaisiin vapailta markkinoilta otettavalla markkinaehtoisella pääomalainalla. Navehan voisi maksaa omistajalainan kaupungille takaisin, koska sehän ei ole bullet-laina ja korkojen erotuksesta tulisi toimintaan ja investointeihin lisää puskurirahaa.
Mistä tämä vaje katetaan kaupungin budjettiin. Renihän on velvoitettu tulouttamaan kaupungille lisää 1,5M€ osinkoina 2015 alkaen.
Entäpä sitten kun investoinnit nousevat 10M€, millä ne katetaan. Kaupungillahan on velvoite maksaa Navelle kohtuullinen korvaus hulevedestä, jolloin me voimme taata investoinnit ja tietysti ottaen huomioon normaalit indeksikorotukset, näin investoinnit olisivat turvattuja. Tämä tarkoittaisi, että Nave jatkaisi liikelaitoksena ja hinnan korotuksiin ei olisi paineita sekä sitä, että me poliittisesti voimme vaikuttaa veden toimintaan ja näin turvata sen, että meillä on kohtuuedullinen ja maailman paras vesi tulevaisuudessakin.
Jos päädyttäisiin yhtiöittämiseen, niin perustettavan yhtiön pääomarakenne olisi sellainen, että investointiohjelmat ja omistajatuloutukset huomioon ottaen konsernin omavaraisuusaste laskisi alle 20%:a, se tarkoittaa, että pääomamarkkinoilta hankittava vieraanpääoman hinta ei pysy kohtuullisella tasolla ja näin rasittaisi konsernin toimintaa varsinkin kun investoinnit olisivat raskaimmillaan. Entäpä alkuvaiheen kassavarat ja maksuvalmius, onko se riski, siitähän on Lappeenrannan esimerkki.
Vaikutukset myyntihintoihin, vaikka meitä vakuutellaan, ettei yhtiöittäminen vaikuta suuresti sähkön, lämmön ja veden hintoihin, kuka siitä voi olla varma, esimerkiksi hulevesi, miten se hinnoitellaan. Yhtiöthän hinnoittelee tuotteensa markkinatilanteen mukaisesti ja on muistettava, konsernin tytäryhtiöt hinnoittelevat tuotteensa itsenäisesti ilman, että meillä voisi olla niihin minkäänlaista vaikutusmahdollisuutta, siihen ei omistaja ohjaus kykene.
Sitten tärkein huomioimatta jäänyt asia eli henkilöstö vaikutukset, tästähän ei ole minkäänlaista tietoa, olisiko henkilöstö pitänyt ottaa jo tässä vaiheessa huomioon, eihän se riitä, että meille joku toteaa, ”Naven henkilöstö hyväksyy yhdistämisen”. Tuntuu, että mennään ”perseellä puuhun” sellaisella vauhdilla, että heikompaa hirvittää. Naven toimihenkilöpuolelta on jäänyt eläkkeelle väkeä, joiden tilalle ei ole rekrytoitu uutta väkeä ja jäljelle jäänyt on nyt täysin työllistetty, koska heidän pitää hoitaa myös eläköityneiden työt, he ovat todella uupuneet työpaineiden alla, pitäisiköhän Navessa aloittaa välittömästi rakenneuudistus muutos ja tutkia sen mahdollisuudet toteuttaa vaativat investoinnit, turhaahan meidän on suunnitella investointi rahaa, jos sen toteuttamiseen ei ole edes tarvittavaa henkilöstöä.
Entä Renin toimihenkilöt, heillä on ollut suuri taakka saattaa suuret investoinnit valmiiksi ja kun nyt olisi hengähtämisen aika ja keskittyä yhtiön tulevaisuuteen, niin tuodaan tämä yhdistäminen. Entä Renin muut liiketoiminta suunnitelmat, miten niiden käy kun kaikki resurssit on käytettävä yhdistämiseen, entä toimihenkilöiden jaksaminen. Entä se aikaisempi konsulttien tutkimus, joka ei suositellut ollenkaan yhdistämistä ja varmasti hyvin perustein, olisiko meidän pitänyt tutustua siihen, en minä eikä meidän ryhmä ole nähnyt koko tutkimusta.
Lopuksi täytyy todeta tästä mylläkästä, media on syyllistänyt yhtiöittämistä vastustavat valtuutetut, että ”vastustaisimme kaupunginjohtajan uudistusta (yhtiöittämistä) asioilla, jotka juontavat aikaan ennen kuntaliitosta. Pelätään, että vanhan maalaiskunnan asukkaat voittavat jotain”, aivan kuin tahallaan halutaan vastakkain asettelua kaupungin asukkaiden välille. Media väittää, että syy ”vastustaa uudistusta (yhtiöittämistä) on väite, että kysymys on ainoastaan jonkinlaisesta tempusta taseiden kaunistamiseksi”. Tiesiköhän pääkirjoittaja oikeastaan, mistä kirjoitti. Mihin esimerkiksi lehden väite hintojen korotuksiin perustuu, ei korotus paineita ole kummallakaan yhtiöllä, ei niitä ainakaan ole missään esitetty.
Olisimme kaivanneet todellisia muutos vaihtoehtoja, esimerkiksi verkoston myynti niin, että kaupungille olisi jäänyt vesi, jätevesi ja hulevesien käsittely ja niiden hinnoittelu eli osittainen yhtiöittäminen.
Olemmeko me saaneet kaiken sen tiedon päätöksemme tueksi, mitä olisimme tarvinneet, itse tarkoin asiaan perehtyneenä voin sanoa, että näillä tiedoilla ei voi tehdä oikeaa ja fakta tietoihin perustavaa päätöstä, siis oma näkemys.
Perussuomalaiset ryhmänä ei ole tehnyt ryhmäpäätöstä asiasta vaan jokainen voi omaa harkinta kykyä käyttäen äänestää puolesta tai vastaan.
Itse henkilökohtaisesti esitän, että esitys Napapiirin Veden yhtiöittämisestä hylätään ja päätökseni perustuu riittämättömiin tietoihin.
Lopuksi terveisiä medialle ja varsinkin Lapin Kansalle, kyllä tässä salissa on järkeviä ihmisiä päättämässä asioista, niin valtuutettuja kuin virkamiehiäkin, ei täällä tarvita median ohjausta tai ohjeita päätöstä tehtäessä.
Comments